keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kuulumisia

Maanantaina oli taas ultra polilla ja tälläkin kertaa johtava follikkeli oli vasemmalla puolella ollen nyt 13mm kokoinen. Limakalvo oli onneksi reilun 7mm:n paksuinen eli lisää pisteltävää ei tällä kerralla tullut. Lääkäri sanoi, että keltarauhanen ei ole ihan täysin toiminut viime kierrossa, koska vuoto alkoi niin aikaisin. Sain siksi nyt Lutinusta loppukierrolle, niitä pitää laittaa 2 aamulla ja 2 illalla.

Kysyin lääkäriltä jatkosta ja hän laittoi meidät nyt Ivf-hoitojonoon. Hoitaja varasi meille suunnittelukäynnin toukokuun alkuun ja näillä näkymin punktio olisi kesäkuun toisella viikolla, riippuen miten mun kierto silloin menee eli ilmeisesti ennen tai jälkeen tätä viikkoa. Heinäkuun poli on kiinni, yhden punktion ja siirron pitäisi ehtiä tehdä ennen sitä. Oli kyllä yllätys, että ivf-hoitoihin päästään näin nopeasti, olin varautunut siihen, että loppukesään menee aivan varmasti. Yksi taukokierto tulee ainakin näiden inssien jälkeen mikä on varmasti ihan hyvä asia, että ehtii vähän valmistautua tulevaan.

Tänään illalla pistän pregnylin ja ylihuomenna tehdään inssi. Kyllä mun usko tähän viimeiseen inssiin on aika pienissä, mutta varmaan ne toiveet tässä vielä ehtii piinapäivien aikana heräämään, tuttuun tapaan. :D 

                                                

Tähän loppuun täytyy vielä kehua ja suositella tätä kirjaa. Lainasin sen eilen kirjastosta ja vähän luin alkua illalla. Vaikuttaa tosi kiinnostavalta ja hyvältä kirjalta.

8 kommenttia:

  1. Missä päin Suomea saa näin hyvää ja nopeaa hoito? Itse asun pääkaupunkiseudulla ja meille tarjottiin hoitoa lapsettomuuteen vasta kun 2vuotta yritystä takana :/ eli kesäkuussa on eka käynti sovittu kunnallisella puolella. Tutkimukset tehty viime kesänä, syytä lapsettomuuteen ei löydetty. / Mimmi

    VastaaPoista
  2. Mietin ihan samaa, että uskallatko paljastaa hoitojen paikkakuntaa? Toivotaan ettei IVF jonoon tarvitse lähteä vaan nyt tulee plussa :) -BlackCat

    VastaaPoista
  3. En taida uskaltaa. :D Meillä on kyllä ollut nyt äärettömän hyvää tuuria, ettei oo ollut pitkiä jonoja, lääkäri sanoi, että ivf-hoitojonokin on nyt lyhyt. Kiitos Blackcat! :)

    Kurjaa että teidän piti kaksi vuotta odottaa Mimmi! :( Se on jo vähän turhan pitkä aika. :( Raskautuuko sitten vielä vuodenkin yrityksen jälkeen niin paljon vielä luomusti, että haluavat siksi sen kahden vuoden odotuksen, vai mikähän on syynä. Täällä sai lähetteen vuoden yrityksen jälkeen. Toivottavasti teillä lähtisi hyvin sitten tutkimukset ja hoidot käyntiin!

    VastaaPoista
  4. Ajattelinkin heti kommentin jälkeen että ehkä et haluaa paljastaa missäpäin asutte :) lääkäri sanoi vaan että suuri osa tulee vielä raskaaksi toisena vuotena (itse löysin jostain tiedon että n 60%) ja että riski monikkoraskauteen on lääkkeillä joten parempi odottaa... itse epäilen että täällä on niin pitkät jonot että sen takia ei tarjota aikaisemmin hoitoa. Mentiin kyllä yksityiselle tekemään näitä "halvempia" hoitoja koska olin sekoamassa kun 1,5vuotta takana. Kolmas inssi tehty 9päivää sitten joten täällä on jännitys iso :) pidän meille molemmille peukkoja että kolmas inssi tärppää! /Mimmi

    VastaaPoista
  5. Joo sama kävi kanssa mielessä, että onko pitkien jonojen vuoksi vaadittu se kahden vuoden yritys. Tuntuu kummalliselta, että jotkut vielä raskautuu luomusti sen vuoden yrityksen jälkeen.. siis että miten ei oo aiemmin sitten jo onnistunut.

    Hyvä kun pystyitte menemään yksityiselle ja onneksi inseminaatiot ei ole siellä aivan hirmukalliita. Enkä kyllä yhtään ihmettele, että olit sekoamassa, mä olin sekoamassa jo vuoden yrityksen jälkeen. :D Millä lääkityksillä teillä on mennyt nämä inseminaatiot? Ja millä mielellä olet itse nyt ollut tällä kolmannella kerralla? Mulla on tosi vaihtelevat ajatukset, ihan laidasta laitaan menee. Tosi paljon sitä tietysti toivoo, että nyt tärppäisi eikä tarvisi ivf-hoitoihin lähteä. Toivotaan parasta meille molemmille. :)

    VastaaPoista
  6. Mulla on ollut letrozole 2,5mg 1x2 kp 2-6, kahdessa kierrossa lisättiin vielä ovitrelle pistokset ja yhdessä kierrossa oli pregnyl irrottamassa munasolua. Tukilääkityksenä on ollut lugesteron ja nyt lutinus. Mulla ollut tiputteluvuoto luomukierroissa.
    Täällä on kanssa tosi vaihelevat ajatukset sekä mieliala. Välillä olen aivan varma että ollaan onnistunut koska eihän me voida tarvita ivf-hoitoa ja seuraavana päivänä mietin rauhallisesti että no ainakin sitten on paremmat onnistumismahdollisuudet. Tää on kyllä yllättävän rankkaa :/

    VastaaPoista
  7. "Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa 80–85 %:lla pareista vuoden kuluessa. Tämän jälkeen vielä puolet tulee raskaaksi ilman hoitoja seuraavan vuoden kuluessa."
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00732

    Olen tuota itsekin tutkinut netin ympäriämpäri ;) Joka kuukausi on kuitenkin täysin terveellä parilla noin 15% onnistumismahdollisuus, joten jos onkin jokin pikkuinen juttu ei olekaan täydellinen, valkovuodon koostumuksessa pientä toivomisen varaa, mitä ei itse voi edes nähdä, tai simpat jotenkin reagoivat sen kanssa oudosti tmstms niin nopeastihan se laskee vaikkapa 8% ja sitten kaksi vuotta onkin ihan normaali aika. Vaikka ei ongelmaa siis edes voida perustutkimuksissa löytää.

    Meillä tuli kaksi vuotta täyteen, hoitoihin mentiin jo puoli vuotta sitten. Ylläolevasta tulee myös mieleen kuinka moni plussaa hoitokiertojen välissä.. Eli kuinka moni meistä olisi ehkä onnistunut jo aiemmin, jos olisi vain rauhassa malttanut jatkaa yrittämistä, koska itse ainakin stressaan paljon enemmän hoitoja kuin ilman... Nyt pitää laskea päiviä ja tehdä testejä, soitella klinikalle, valehdella töissä, olla töistä pois kesken päivän, ja stressata osuuko silti huonoon päivään ja koko homma kusee. Meillä ainakin osuu 2 kertaa kolmesta viikonloppuun/matkaan/jouluun/pääsiäiseen....

    Meillä myös kolmas inssi edessä, Letrozol käytössä. Usko on kyllä aika nollassa, hirvittää jo nyt IVF kustannuksineen ja sairaspoissaoloineen. Vain kaksi ystävää tietää meidän matkasta, tulee mieleen että nyt pitäisi alkaa kertoa myös muille kun alkaa olla isommista hoidoista ja kustannuksista kyse...:/ Mutta toivotaan mille kaikille yrittäville jaksamista! :) t. Hilma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi Hilma, mulla on jäänyt kokonaan vastaamatta tähän sun viestiin! :(
      Tuota samaa terveyskirjaston tekstiä oon tavannut monet kerrat, juuri nimenomaan tuolla toisella lauseella oon yrittänyt itseäni lohduttaa. :D

      Ihan asiaa kirjoitat. Monesti oon sitä miettinyt, että kumpa olisin osannut ottaa rauhassa edes sen ensimmäisen puoli vuotta yritystä, enkä olisi stressannut niin paljoa. Mutta minkäs sitä itselleen voi. Ainakin oon omalla kohdalla sen todennut, että stressaan just sen verran mitä milloinkin satun stressaamaan ja sille ei mitään mahda. Oon vaan sen luontonen, että murehdin helposti ja sitä ei tosta noin vaan pysty lopettamaan. Jossain vaiheessa mulla on tullut stressiä melkeinpä jo siitä, että oon stressannut stressaamisen vähentämistä. :D

      Hilma yritä kertoa sun muillekin ystäville, jos vain ovat sen henkisiä, että uskoisit saavasi niiltä tukea tähän asiaan. Mua on helpottanut se, että oon kertonut tosi monelle tästä asiasta, mutta sekin on tietysti ihan ihmisestä kiinni, kuka kokee sen kertomisen helpottavaksi. :)

      Onnea teille kolmanteen inssiin! Toivotaan tosiaan jaksamista meille kaikille ja siihen, että jaksetaan toivoa kaikesta huolimatta! <3

      Poista