Inseminaatio tehtiin eilen. Lääkäri oli tällä kertaa uusi meille. Sanoi siemennesteen olleen huonompi, kuin viime kerralla. Kyselin, että oliko tulos kuitenkin vielä normaali ja hyvä, niin lääkäri sanoi, että oli ja että viimeksi kun se oli niin hyvä niin siihen nähden oli huonompi.
Limakalvo oli onneksi paksuuntunut, se oli melkein 9mm. Johtofollikkelit olivat kasvaneet lisää, vasemmalla puolella oli siis kaksi aivan vierekkäin, toinen 18mm ja toinen 20mm ja lääkäri sanoi, että niiden vieressä oli kolmaskin, mutta se ei ollut aivan pyöreä vaan enemmän littanan mallinen. Sen kokoa hän ei maininnut.
Lääkäri sanoi, että jos tästä kierrosta ei tärppää niin viimeiseen inssiin vaihtuu letrozolin tilalle puregon, johon sain jo reseptin ja hoitajalta pistostarvikkeita. Lääkäri jo varoitteli, että joskus saatetaan joutua hoito pysäyttämään, jos johtofollikkeleita kypsyy liikaa. Sanoi, että mulla reagoi kroppa tosi herkästi tuohon bemfolaan. Varmaan siksi jo etukäteen siitä varoitteli.
Testipäivä olisi sitten 30.3 eli nyt taas varrotaan. Inseminaatio meni hyvin, parissa kohtaa tuntui sellaista paineen tunnetta/vihlontaa. Koko loppupäivän ja illan oli maha aika kipeä, varsinkin käveleminen teki tukalaa. Tällaista ei ollut viimeksi. Mietin, että voisiko se johtua siitä, että viimeksi pistin pregnylin päivää ennen inssiä ja nyt lääkäri käski pistämään maanantaina illalla ja inssi tehtiin siis eilen keskiviikkopäivänä. Viime kierrossahan mulla oli ovulaatio oloja sitten inssiä seuraavana päivänä eli sinäänsä osuu ihan yksiin.
Nyt täytyy vain toivoa ja toivoa. Vaikka olenkin kunnon Pessimisti-Pertti, niin en voi olla miettimättä, että nyt jos meitä onnistaisi, niin saisimme sen jouluvauvan jota jo viime vuonna meille kovasti toivoin. <3