Viime viikkojen kuulumisia..

Kaikki ei tosiaan ole mennyt ihan niinkuin elokuvissa. Täällä kirjoitinkin päivää ennen punktiota, että olo oli tukalan puoleinen punktiota edeltävänä viikonloppuna. Maanantaina heräsin aamusta mahakipuihin ja koko aamun tuijotin vain kelloa, että milloin on aika lähteä polille, kun mahaa kivisti niin paljon. Polilla pääsin onneksi pian pötköttelemään ja hoitaja toi kipulääkkeen, joka vei isoimman kivun pois. Sitten odoteltiin meidän vuoroa punktioon. Odotellessa hoitaja laittoi kanyylin. Punktiossa tosiaan sitten huomattiin, että kaikki isoimmat rakkulat oli ehtineet karata ja enää pieniä oli vain jäljillä ja vatsaontelossa oli paljon nestettä. Toimenpide teki tosi kipeää, kipulääkettä lisättiin kerran, jonka jälkeen loppu ei ollut enää niin kamalaa onnneksi. 3 solua sieltä lopulta saatiin ja lääkäri punktoi myös nesteen pois. Kyllä mulla lopuksi itku pääsi, olin niin pettynyt, että kävi noin ja olin ollut niin kipeä. Hoitaja laittoi tipassa heti lääkettä, kun pääsin takaisin pedille. Siitä alkoikin sitten jännittäminen, että päästäänkö siirtoon. 

Koko ajan vaan toivottiin, että kumpa niistä nyt edes yksi alkio saataisiin, olisi niin harmittanut, jos tuon kaiken kärsimyksen jälkeen ei olisi siirtoon päästy. Soittoa ei onneksi kuulunut ja torstaina menin siirtoon. Mies ei päässyt silloin mukaan, kun oli töissä. Siirto ei onneksi sattunut ollenkaan! Lääkäri kertoi heti, että yksi hyvä alkio saatiin. Kaksi muuta solua ei olleet kypsiä. Alkio näkyi ultrassa valkoisena pienenä pisteenä. Pakkaseen ei saatu mitään. Siitä alkoikin sitten todelliset piinapäivät.

Vatsa oli ollut punktiosta arka edelleen, mutta yhtäkkiä viime viikolla alkoi tosi kovat vatsakivut, kun oltiin kotona. Lähdettiin autolla ensiapuun, mutta matkalla kivut vaan yltyivät, niin soitettiin ambulanssi, jolla menin loppumatkan sairaalaan. Suurin epäilys oli, että munasarja olisi kiertynyt. Vatsakipu oli kovempaa oikealla puolella vatsaa. Koko ilta ja seuraava yö meni kipujen takia kärvistellessä, lääkkeet auttoi aina pariksi tuntia. En saanut syödä enkä juoda mitään, koska oli uhkana joutua leikkaukseen. Kivut alkoi onneksi viimein seuraavana aamuna hellittää ja ultrassa sitten todettiin, että munasarjakysta oli revennyt tai puhjennut. Sitten sain syödä ja vielä yhden vuorokauden tilannetta seurattiin. Gyne sanoi, että vaivaa voi olla parikin viikkoa. Vatsa onkin ollut edelleen vähän kipeä ja turvoksissa.

Tänään eletään kiertopäivää 28 ja testipäivä on ylihuomenna.

Piinapäivä kuusi ja viestiä sängynpohjalta

Anteeksi radiohiljaisuus. Hengissä ollaan, vaikka ollutkin aika koettelemusten viikot takana. Punktio tehtiin, mutta aivan putkeen ei mennyt koko homma. Yksi alkio selvisi siirtoon asti, joka tehtiin viime viikon torstaina. Aloin vasta toipua punktiosta ja koko hötäkästä, kun eilen alkoi ihan yhtäkkiä hirveä vatsakipu, joka ajoi sairaalaan. Pääsin nyt täksi yöksi kotiin, mutta aamulla menen vielä takaisin verikokeisiin ja ultrattavaksi. Ensin epäiltiin munasarjan kiertymää ja oli uhkana joutua leikkaukseen. Tänään aamulla ultrattiin uudelleen ja nyt näyttäisi siltä, että oikeassa munasarjassa on ollut repeämä, ilmeisesti siis jokin rakkula oli revennyt.
Kiitos teille jotka olitte kyselleet miten menee. Palailen kertomaan paremmin, kun tästä vähän toivun. Parempaan päin näyttäisi tällä hetkellä voinnin olevan menossa. Aamulla alkoi kivut onneksi hellittää.

Huomenna punktioon

Näpyttelen tässä pikapäivitystä puhelimella. Täällä on homma edennyt jo siihen pisteeseen, että aamulla olisi punktio edessä. Viime keskiviikon ultrassa näkyi paljon rakkuloita, suunnilleen 20, kymmenisem molemmin puolin. Lääkäri sanoi, että on hyvä vaste lääkkeelle. Gonal-f ja orgalutran komboa jatkettiin samalla annoksella vielä perjantai iltaan asti. Eilen aamulla pistin viimeisen orgalutranin ennen töihin lähtöä ja sitten illalla kaksi gonapeptyliä. 

Hyperin riski on nyt olemassa, koska rakkuloita on paljon. Lääkäri sanoi keskiviikkona, että maanantaina katsotaan millainen mun vointi on. Onko vatsa turvonnut lisää ja kipeä ja sen mukaan päätetään tehdäänkö tuoresiirtoa. Miehen kanssa meille molemmille jäi kyllä sellanen fiilis, että ei päästä siirtoon nyt. 

Olo alkaa olla aika tukala. Munasarjoja kihelmöi ja pistelee ja välillä viilteleekin. Maha on turvonnut entisestään, pelkästään pitkiksien resori tuntuu epämukavalle. Olin tänään ja eilen vielä töissä, mutta aikalailla hammasta purren meni kyllä työpäivät. Kaikki kyykistelyt ja kumartelut tuntuu vatsassa epämukavalta, kävellyt olen hitaasti. Se on mulle tosi outoa, sillä nyt oon tajunnut miten nopeasti yleensä viuhdon menemään. :D Bonuksena tämän päivän aika on alkanut vaivata jatkuva pissahätä. Hoitaja tästä varoittelikin, että pissaaminen voi olla vaikeampaa ennen punktiota. Saa nähdä kuinka saa illalla unta, kun pelkästään tässä sohvallakin on vaikeaa löytää hyvää asentoa. 

Vielä en osaa olla kovin pettynyt jos tuoresiirtoon ei päästä. Nyt ajatukset on vain huomisessa ja siinä, että toivottavasti tämä olo helpottaisi. Jännä nähdä montako solua saadaan ja kuinka tässä nyt käy.